Jos seksiä ajattelee niin yleensä sitä ajatellaan osana kiinteää parisuhdetta, osana rakkautta. Mutta entäpä jos haastaisi ajatusta. Voisiko seksi seksinä olla nautinnollista ja hyvää ilman että siihen liitetään tunnetta rakkaudesta? Liittäisi seksiin ennemminkin ajatusta nautinnosta ja vapautumisesta.
Tiedän että tämä on monelle aivan nou nou nou ajatus. Mutta miksi? Seksi voi syvimmillään olla todella syvälle sielujen tasolle menevää esim tantrisessa seksissä, ja helposti siinä päästää toisen näkemään itseään aika paljaana ja haavoittuvanakin kun heittäytyy nautinnon syövereihin. Pidätteleekö se, ei haluta kenenkään muun kuin oman puolison nähdä se sisempi ydin itsestä. Mutta jos se olisikin ohi menevä kohtaaminen, tekisikö se siitä sittenkään riskialtiimpaa tai rumempaa? Mikä siitä sen tekisi? Miksi vieraalle ihmiselle ei voisi omaa nautintoaan ja haluaan avata?
Jos lähtökohtaisesti ajatuksessasi on että seksi kuuluu parisuhteeseen niin tätä ajatusta kannattaa lähteä tarkastelemaan kunnolla. Kenen ajatus se alunperin on, onko se uskonnon tuoma uskomus, onko se opettajien sanelemaa, onko se vanhemmilta kuultua. Yleensä se tulee aina ulkopuolelta. Koska syntyessämme olemme hyvinkin avoimia seksuaalisuuden suhteen, se vain tukahdutetaan meistä ulkoisten normien kautta hyvin varhain, jolloin meistä aikuisista tulee hyvinkin konservatiivisia, normien mukaan kulkevia.
Todella moni ihminen tyytyy huonoon seksiin tai valitsee seksittömän elämän, joko parisuhteessa tai yksinkin eläessä. Miksi? Eikö elämä ole liian lyhyt ilman seksuaalista nautintoa elämiseen? Seksi on yksi ihmisten perustarpeista ja ei enää nykypäivänä tähtää lisääntymiseen vaan enemmänkin nautintoon. Jos sallit itsellesi muita nautintoja niin mikset hyvää, nautinnollista seksiä? Ja aina se oma puoliso ei ole vastaus edes tai etenkään pitkässä parisuhteessa eläessä.
Seksi ja siihen liittyvä nautinto ja kokeilu kun ovat tabuja edelleenkin, vaiettuja asioita, niistä on vaikeaa keskustella ja ajatuksia vaihtaa, edes parisuhteessa saati kahvipöydässä. Toisaalta kuinka vapauttavaa olisi keskustella ystävien kesken häpeilemättä ja suoraan, kuten esimerkiksi Sinkkuelämän Samantha joka monesti avautuu seksiseikkailuistaan ja nautinnostaan, iloa ja nautintoa uhkuen.
Sinkkuna seksin miettiminen ilman rakkaus aspektia kannattaa. Olisiko se yksi kumppani elämän aikana aika lailla kulunut klisee? Voisiko yhden illan jutuista ja fuck budeista olla oikeasti iloa ja hyötyäkin oman nautinnon saamiseen? Toki jatkuvasti vaihtuvat kumppanit voivat olla pitkän päälle rasittavia ja heidän "opettaminen" siihen mistä tykkää työlästä, jolloin muutama pysyvämpi "järjestely" saattaa olla toimivampi ratkaisu. Tai maksullinen seksi, silloin ainakin saa keskittyä vain itseensä ja omaan nautintoon. Tarviiko se seksi sitä parisuhdetta?
Toki voidaan kysyä tarvitseeko parisuhde seksiä? Mielestäni kyllä, toki tähän joitain poikkeuksia löytyy esim aseksuaalien osalta, mutta muuten kyllä. Parisuhteen seksin avaamiseen ja tarkasteluun kannattaa käyttää aikaa ja miettiä että voisiko sitä seksiä harrastaa ja nauttia niin, että se olisi molempia tyydyttävää. Ja etenkin, jos halut eivät kohtaa tai mieltymykset ovat kovasti erilaiset niin niistä voi olla todella raadollista keskustella. Harva miesoletettu uskaltaa puolisolleen sanoa että haluaisin pukeutua sukkahousuihin tai haluaisin että dildotat minua tai naisoletettu sanoa että haluaisin että otat minut rajusti julkisella paikalla. Koska normit ja rutiinit. Ajaudumme tiettyyn suorituksen kaavaan ajan mittaan. Silloin ammattilaisen puheilla käyminen auttaa. Kolmas osapuoli osaa ohjata keskustelua oikeille urille, nostaa kipukohtia ja puhua asioista suoraan ilman syyttelyä tai vikojen kaivelua.
Tämä suuresti kärjistetty aihe ja nyt pintapuolisesti tuotettu ajatelma aiheesta on mietityttänyt minua kauan. Koska näen että hyvää seksiä on olemassa ilman että siihen liittyy rakkautta tai parisuhteen elementtejä. Jos haluat keskustella asiasta enemmän, varaa aika sivujen kautta.
